Kriisin portaat

KUN KRIISI YLLÄTTÄÄ

Ihmiset kohtaavat elämänsä varrella erilaisia kriisejä. Kriisi on tilanne, jossa aiemmin opitut ongelmien ratkaisukeinot eivät toimi. Kriisi järkyttää elämän tasapainoa. Kriisi saattaa nostaa pintaan myös vaikeita asioita menneisyydestä; monia itsestään selviä asioita joutuu ehkä arvioimaan uudelleen. Kriisi voi olla kehitys- eli elämänkriisi tai traumaattinen kriisi.

KEHITYSKRIISIT JA TRAUMAATTISET KRIISIT

Kehityskriisi - elämänkriisi

Elämän kriisit voivat aiheutua positiivisista tai negatiivisista tapahtumista. Kriisin voi aiheuttaa tapahtuma, joka kuuluu normaaliin elämään, esimerkiksi tiettyihin ikävaiheisiin - uhmaikä, murrosikä, keski-ikä sekä eläkkeelle jääminen ja vanhuusiän lähestyminen. Ihminen kypsyy ja kehittyy, tulee vahvempi ihmisenä - mutta joka jostain syystä tuntuu ylivoimaiselta. Kriisitilanteessa muutos on niin suuri, ettei sitä pysty käsittelemään aikaisempien kokemusten ja toimintatapojen avulla. Ihminen joutuu elämäntilanteeseen, jossa hänen aikaisemmat kokemuksensa ja oppimansa reaktiot eivät auta läsnä olevan tilanteen ymmärtämiseen ja psyykkiseen hallitsemiseen. Jokainen ihminen reagoi kriisitilanteeseen eri tavalla riippuen omasta kehityshistoriata, sen hetkisestä elämäntilanteesta, iästä, perhetilanteesta, jne.

Kriisitilanne voi syntyä äkillisestä ulkoisesta koettelemuksesta, kuten onnettomuus, irtisanominen, sairastuminen tai läheisen kuolema. Se voi liittyä myös normaaliin elämään – erilaisiin elämänvaiheisiin tai tiettyihin ikävaiheisiin, kuten koulun aloittaminen, murrosikä, ensimmäinen opiskelu- tai työpaikka, avioliiton solmiminen, lapsen syntymä, työpaikan vaihdos, eläkkeelle siirtyminen. Elämän perusta voi järkkyä myös työttömyyden, sairauden tai avioeron vuoksi. Kriisi voi yllättää myös, jos joudut rikoksen uhriksi, sinut irtisanotaan työpaikasta, epäonnistut kokeissa / tenteissä, koulun lopettaminen, seurustelu päättyy yllättäen, lemmikkieläin kuolee tai esim. rakastuminen.

Traumaattinen kriisi

Traumaattisen kriisin syy on yleensä äkillinen ja yllättävä tapahtuma ja selvästi ulkoisten syiden laukaisema eikä siihen ole voinut varautua: onnettomuus, vakava sairaus, läheisen äkillinen kuolema, itsemurha tai väkivallan kohteeksi joutuminen tai sen näkeminen, raiskaus, läheltä-piti-tilanteet, seksuaalinen hyväksikäyttö, perheväkivalta, koulukiusaaminen, suuronnettomuudet. "Tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta". Ihminen ei pysty hallitsemaan sitä, mitä tapahtuu ympärillä eikä kykene hallitsemaan omia sisäisiä reaktioita. Saa aikaan lyhytkestoisen psyykkisen stressireaktion. Tyypillisiä tunteita: "Minä en kestä, en selviä tästä." Tapahtuma järkyttää, herättää pelkoa, vihaa, syyllisyyttä tai turvattomuutta. Voi olla vaikea keskittyä ja nukkua, keho voi reagoida tapahtuneeseen kipuina ja särkyinä. Voimakkaat tuntemukset ovat kuitenkin tapa reagoida epänormaaliin tilanteeseen. Tuntemukset: pelko, viha, ärtymys, häpeä, syyllisyys. Voi aiheuttaa niin voimakkaita ja pitkäaikaisia reaktioita, että niihin on hyvä hakea ulkopuolista apua, jos oireet eivät vähitellen lievene.

Omat voimat eivät aina riitä kriisistä selviytymiseen. Myös läheiset ihmiset voivat olla tapahtuneen johdosta hämmentyneitä ja poissa tolaltaan.

Psyykkinen trauma

Liittyy väkivaltaa tai selvä hengenvaaran uhka. Pahoinpitely, seksuaalinen loukkaus, aseella uhkailu, laiminlyöminen tai hylkääminen lapsena, raiskaus, kidutuksen kokeminen, katastrofitapahtuma / suuronnettomuus

Traumaattinen stressi

Ihmiset, jotka kärsivät - kokevat psyykkisen trauman, pitempiaikainen tila, josta ei ole ollut mahdollisuutta toipua.

TRAUMAATTISEN KRIISIN VAIHEET

Kriisiprosessissa on erilaisia vaiheita. Nämä eivät välttämättä erotu selkeästi ja välillä kriisissä oleva voi palata vaiheesta toiseen.

1. Shokki - Lamaantuminen

Shokkivaihe syntyy heti traumatapahtuman jälkeen ja tarkoittaa ensimmäisiä hetkiä järkyttävän tapahtuman jälkeen tai kun asiasta saadaan tieto. Kestää muutamasta sekunnista vuorokausiin, max 1 viikko. Kaikki tuntuu epätodelliselta, painajaismaiselta ja on vaikea ymmärtää tapahtunutta. Shokkivaiheessa ihmiset käyttäytyvät hyvin yksilöllisesti. Ihminen voi lamaantua, reagoida vailla tunteita, toimia normaalisti tai mennä paniikkiin tai tuntea olonsa turtuneeksi. Jotkut huutavat ja itkevät, toiset lamaantuvat ja seuraavat sivusta ymmärtämättä tapahtunutta todeksi ja kolmannet näyttävät toimivan rauhallisesti ja tehokkaasti huolehtien välttämättömistä asioista. Käyttäytymisen tarkoituksena on henkiinjääminen. Psyykkinen shokki suojaa mieltä sellaiselta tiedolta ja kokemukselta, jota se ei pysty vastaanottamaan. Esiintyy fyysisiä ja psyykkisiä reaktioita mm. adrenaliinin eritys kasvaa, aistit terävöityvät, "supermuisti" toimii. Tyypillisiä reaktioita heti traumatapahtuman jälkeen ovat vapina, pahoinvointi, palelu, itkuisuus ja päänsärky. Vasta vähitellen ihminen tiedostaa tapahtuneen todeksi.

2. Reaktiovaihe

Reaktiovaiheessa alkaa tapahtuneen käsittely ja sureminen, tapahtuneen merkitys tiedostetaan ja tunteet pääsevät esiin. Reaktiovaihe kestää muutamasta viikosta useisiin kuukausiin - jopa yhteen vuoteen. Ihminen alkaa reagoida tapahtuneeseen ja sen aiheuttamat tunteet heräävät. Usein on melkoista tunteiden myllerrystä. Tunteet voivat olla tuskallisen voimakkaita. Mieliala voi ailahdella laidasta laitaan. Suru, epätoivo, ahdistus, tyhjyyden tunne, itsesyytökset ja syyllisyyden tunto ovat tyypillisiä. Kriisissä oleva voi syyttää tapahtuneesta itseään tai muita, raivota ja vihata, olla itkuinen ja seuraavassa hetkessä helpottunut siitä, että elää. Olo voi olla levoton ja hajanainen, alakuloinen ja vihainenkin välillä, voi olla muisti- ja keskittymisvaikeuksia. Mieleen tunkee paljon muistoja ja ajatuksia traumatapahtumasta. Unihäiriöitä voi myös esiintyä, lisäksi somaattisia vaivoja kuten pahoinvointia, väsymystä, jne. Elämän merkityksen tunne voi kadota, voi masentua ja suhde itseen ja ympäristöön on koetuksella. Usein koko keho reagoi järkytykseen: vapisuttaa, sydän tykyttää, väsyttää, mutta uni ei tule, päätä särkee, ruokahalu on mennyt tai syö suruun. Tässä vaiheessa olisi tärkeää, että ihminen puhuisi jollekin tuntemuksistaan.

3. Työstämisvaihe- ja käsittelyvaihe

Kriisin työstämisvaiheessa tapahtunutta käydään läpi ajattelemalla, muistelemalla, puhumalla, kirjoittamalla ja ehkä kirjallisuuden tai musiikin kautta. Voimakkaat tunteet vähitellen heikkenevät ja traumaattisen kokemuksen käsittely kääntyy sisäänpäin. Työstämistä tapahtuu mielessä joko tietoisesti tai tiedostamatta, käydään läpi traumaa edeltävät, trauman aikaiset ja trauman jälkeiset tapahtumat. Monet kokevat tarvetta kertoa tapahtuneesta yhä uudelleen ja uudelleen. Tunteiden purkaminen sanoiksi, tapahtuneen tarkka kuvailu ja pohtiminen voivat edistää toipumista. Kriisiin liittyy surua ja luopumista. Tyypillistä ovat muisti- ja keskittymisvaikeudet, ärtyisyyden lisääntyminen ja eristäytymisen halu. Tässä vaiheessa ihminen saattaa vetäytyä ihmissuhteista. Vaihe saattaa kestää kuukausia. Voimakkaan psyykkisen trauman yhteydessä tämä vaihe voi kestää useita vuosia. Vähitellen kuitenkin lopulta elämästä voi löytyä jälleen myönteisiä asioita, jotka kriisi peitti näkyvistä.

4. Uudelleen suuntautumisen vaihe

Uudelleen suuntautumisen vaiheessa ryhdytään rakentamaan uudelleen tulevaisuutta. Tapahtumaa ja kokemusta voi ajatella, sen voi kohdata ilman ahdistusta ja pelkoa. Traumaattisesta tapahtumasta on tullut osa itseä. Tapahtumaa voi ajatella tai olla ajattelematta, eikä se ole jatkuvasti mielessä. Merkitsee toipumista ja omakuvan muuttumista, "ovat muuttuneet henkisesti." Tapahtunut voi jäädä kuin arveksi, joka pysyy, mutta joka ei estä saamasta uutta otetta elämästä. Vähitellen uudet kiinnostuksen kohteet tulevat menetettyjen tilalle. Usko itseen palautuu ja uskallus elää vahvistuu. Voi antaa itselleen oikeuden iloita. Vaihe jatkuu, kunnes henkilö seuraavan kerran kokee kriisireaktion.

Suruun vaikuttavat tekijät:

1. Persoonallisuus ja aikaisempi menetyshistoria

2. Nykyisen menetyksen luonne

3. Tuki suruprosessin aikana

SURUTYÖ - TRAUMATYÖ

Psyykkiset prosessit ovat melko samanlaiset. Joitakin olennaisia eroja on kuitenkin.

Surutyö

Muistikuvat menetetystä henkilöstä.

Etsitään lohduttavia muistoja.

Halutaan puhua menetetystä henkilöstä.

Suru, kaipaus, masennus.

Lohduttavia unia menetetystä henkilöstä.

Traumatyö

Jatkuvasti mieleen tulevat muistikuvat traumaattisesta tilanteesta.

Vältetään traumasta muistuttavia tilanteita ja asioita.

Vaikea puhua tapahtumasta.

Ahdistus, pelko, masennus.

Painajaiset, kauhun hetket koetaan uudelleen.

SELVIYTYMINEN

Vaikeiden kriisien läpikäyminen vaatii paljon fyysistä jaksamista ja henkisiä voimavaroja. Asioiden selvittely voi jäädä kesken, jos tuska kasvaa liian suureksi. Pahimman ahdistuksen aikana lääkehoito lääkärin ohjeiden mukaan voi auttaa eteenpäin, mutta pitkäaikainen lääkkeisiin tai päihteisiin pakeneminen voi siirtää kriisin käsittelyä ja lisätä ongelmia.

Sureminen ei edisty, jos vaikeat asiat kieltää tai torjuu. Kipeiden tunteiden käsittely on tarpeellista, jotta lohduttavat ja parantavat surun tunteet voisivat päästä esille.

Jokaisella on omat keinonsa selviytyä vaikeista elmäntapahtumista. Selviytymiskeinot muokkautuvat elämänkokemuksen ja persoonallisuuden mukaan. Selviytymistaitoja voi myös kehittää ja harjaannuttaa. Mitä useampia keinoja on käytössä, sitä joustavammin pystyy selviytymään erilaisissa tilanteissa.

KUINKA VOIT AUTTAA ITSEÄSI KRIISIN KOHDATESSA?

Puhu muille kokemuksestasi. Muista, että reaktiosi ovat tavallisia ja kuuluvat asiaan epätavallisessa tilanteessa. Voit ilmaista tunteitasi myös esim. piirtämisen, kirjoittamisen, liikunnan, soittamisen tai musiikin kuuntelun avulla. Esimerkiksi piirtämisen avulla voi kuvata oloaan värein ja kirjoittamalla voi kertoa, mitä on kokenut, mitä tuntee ja ajattelee. Pidä huolta, että syöt ja saat nukuttua. Vältä päihteitä. Hae rohkeasti apua, jos koet, että et yksin kykene selviytymään.

MILLOIN TARVITSET APUA KRIISIN KÄSITTELYSSÄ?

Ihmiset ovat erilaisia ja tilanteet ovat erilaisia. Jotkut ihmiset ovat herkempiä ja psyykkisesti alttiimpia. Vaikuttaa aikaisemmat kokemukset, monen psyykkisen trauman kasaantuminen, kova stressi tai ajankohtainen trauma on ollut erittäin voimakas.

Mikäli yli kuukauden kuluttua traumatapahtumasta olet jatkuvasti ahdistunut, masentunut, jännittynyt tai ärtyinen tai sinulla on nukkumisvaikeuksia tai painajaiset vaivaavat, kannattaa hakea apua. Tai jos keskittymiskyky on tiessään. Jos päihteidenkäyttösi on lisääntynyt. Myös jos elämänhalusi on kadonnut tai sinulla on itsetuhoajatuksia tai kuolemantoiveita. Myös mikäli mieleen tunkeutuu voimakkaita muistoja.

MISTÄ HAEN APUA?

Puhu lähipiirillesi (vanhemmat, sukulaiset, ystävät) tilanteestasi ja he voivat auttaa sinua varaamaan tarvittaessa aikaa hoitopaikasta. Kriisitilanteessa nuoren kannattaa hakeutua opettajan, kouluterveydenhoitajan, kuraattorin tai psykologin luokse ja he ohjaavat tarvittaessa hoitoon.

Lyhytterapia ja psykoterapia ovat tällöin juuri sinua varten!


KRIISIN PORTAAT

1. Shokki - Lamaantuminen

2. Kieltäminen - On tapahtunut väärinkäsitys

3. Vetäytyminen - En halua tavata ketään

4. Viha - Miksi minä?

5. Passiivinen hyväksyntä -Tapaan kohtalotovereita

6. Uusi elämä - Voiko elämä jatkua vielä?

7. Toivon palaaminen - Tartun hetkeen

PSYKIATRIN NEUVOT

- Pidä kiinni arjesta!

- Älä eristäydy!

- Tutki pelkojasi!

- Hyvä, että tapahtuma on muuttanut sinua

- Elä tätä päivää, mutta älä luovu unelmistasi

- Elä omaa ainutlaatuista elämääsi!

Kriisin keskellä ihminen tarvitsee muita. On hyvä välttää eristäytymistä ellei koe juuri sitä itselleen parhaaksi selviytymistavaksi. Kannattaa hakea epäröimättä apua ammattiauttajilta ja vertaisryhmistä, jos omat voimat eivä tunnu riittävän.

Internet-sivustoja:

www.mielenterveysseura.fi (Suomen Mielenterveysseuran verkkopalvelu)

www.sos-keskus.fi (Suomen Mielenterveysseura / SOS-keskus)

www.tukinet.net (Internetissä toimiva kriisikeskus)

www.apua.info (Usean eri järjestön nettipalveluiden yhteinen portaali)

www.nyyti.fi /Tiede- ja taidekorkeakouluopiskelijoiden mielen hyvinvointia edistävä yhteisö)

www.nuortennetti.fi (Mannerheimin Lastensuojeluliiton kaikille nuorille suunnattu sivusto)

www.palvelevanetti.fi (Evankelis-luterilaisen kirkon ylläpitämä verkkoauttamispalvelu)